Laivat

Jos nykyaikaiset laivat ovat matkustaja-, kuivalasti-, säiliö- tai erikoisaluksia niin sitä ne olivat aiemminkin mutta silloin lajittelussa olivat höyrylaivat ja purjelaivat ja niitä aiemmin kaleerit ja muut soutuveneet.

Nykyaikaisten laivojen moottorivoima tulee erityyppisistä moottoreista, joiden tekniikkaan emme tällä sivustolla mene. Pikemminkin katsomme minkälaisia laivoja mistäkin löytyy ja kerromme niistä enemmän myös ajankohtaista osion puolella. Sukellusveneet lasketaan myös sivustolla laivoiksi.

Historia ja tapahtumat

Sivustolle tuodaan luonnollisesti myös tietoa menneestä, mitä laivoille on tapahtunut ja kerrotaan niistä enemmän kerrotuista laivoista, jotka kenties risteilivät maailman merillä jo ennen moottoroitua aikaa.

Vesiliikenne

On tilastoista tarkistettua, että vuonna 2015 maailman merillä oli ammattiliikenteessä lähes 90 000 alusta, joiden yhteenlaskettu kuljetuskapasiteetti oli jo silloin 1,75 miljoonaa tonnia. Maailman vilkkaimmat satamat löytyvät Kiinasta (7/10), Singaporesta, Etelä-Koreasta ja Alankomaista.

Matkustajaliikenne

Suomessa valmistettu ensimmäinen avomerihöyrylaiva oli S/S Furst Mencshikoff, joka rakennettiin Turussa Åbo Nya Ångfartygsbolagille. Se oli siipiratasmatkustajalaiva, joka liikennöi Tukholmaa, Tallinnaan ja Pietariin. Se rakennettiin 1850 ja se poistui käytöstä 1861 ja myytiin purjelaivana Saksaan, upotakseen lopulta vuonna 1867 myrskyssä Preussin rannikolla. Sen omisti Venäläis-amerikkalainen kauppakomppania. Laivan voimanlähde Eriscsson & Cowien höyrykoneisto tuotti 100 hevosvoimaa. Oolannin sodan aikana se oli kätkettynä saaristoon.

Itämeren satamista ja alueen liikenteestä voi lukea lisää Itämeren satamat sivustolta. Joka hetki Itämerta kyntää noin 2000 suurikokoista alusta. Joukossa on valtavia öljytankkereita, vaarallisia aineita kuljettavia tankkereita, rahtialuksia sekä matkustajalauttoja.

Koko maailman reaaliaikainen laivaliikenne:

https://www.marinetraffic.com/en/ais/home/centerx:-12.0/centery:25.0/zoom:4