Lentävät koneet

Nykyaikana lentoliikenne on entistä turvallisempaa vrt alkuaikoina, kun ei ollut lainkaan varmaa, nouseeko kone edes ilmaan.

Reaaliaikainen lähialueen lentoliikennekartta: https://www.flightradar24.com/60,15/6

Luonnollisestikaan lentokartta ei kerro sotilaskoneiden lentoreittejä.

Historiasta

Kaupallinen lentoliikenne alkoi toden teolla ilmalaivoilla 1909 ja jatkui aina 1930-luvulla saakka, kunnes liikenteeseen tuli vähitellen varmempia koneita. Ensimmäinen ilmalaiva oli Ferdinadn von Zeppelinin valmistama LZ6. Zeppelin käväisi myös Suomessa ja päätyi postimerkkiinkin. Graf Zeppelin nähtiin Helsingissä 24. syyskuuta 1930, johon se saapui Baltian kautta. Kovan tuulen vuoksi se ei päässyt laskeutumaan vaan kiersi Helsingin yllä ja jatkoi Tukholmaan. Viikin Latokartanon pellolle oli rakennettu laskeutumiskenttä. Ilmalaivaa oli vastaanottamassa arviolta 50 000 ihmistä. Helsingissä laskettiin maahan postisäkkejä ja nostettiin postia. Suomalainen postimerkki oli voimassa postitusta varten vain yhden päivän, joka oli 24 syyskuuta. Zeppelin ei laskeutunut maahan missään Itämeren kierroksen kaupungeissa.

Vuonna 1914 aloitettiin ensimmäinen säännöllinen reittiliikenne Floridassa St.Peterburgista Tampaan Benoist XIV koneella ja Euroopan ensimmäinen reittilento oli Pariisin ja Lontoon välillä 1919.

Sodat vaikuttavat kehitykseen

Flugzeugreise des Reichspräsidenten zur Leipziger Messe am 7. März 1923. Strat des Flugzeuges mit dem Reichspräsidenten auf dem Tempelhofer Feld.

Sodat vaikuttivat lentokoneiden kehitykseen huomattavalla nopeudella, kun koneiden kantokykyä oli pakko nostaa. Tuloksena esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan Junkers F13 muuntaminen matkustajamalliksi. Kun Aero Oy avasi ensimmäisen lentoreittinsä 20. maaliskuuta 1924 Helsingistä Tallinnaan, sen käyttämä kone oli Junkers F 13. Matkustajapaikkoja oli neljä. Vuosina 1924−1935 Aerolla oli kaikkiaan seitsemän Junkers F 13 -konetta.

Charles Lindberghin yksinlennolla yli Atlantin vuonna 1927 oli merkittävä psykologinen vaikutus mielikuvaan lentämisen turvallisuudesta.

1930-luvulla tulivat mm. Fokker Trimotor, Boeing 247, Junkers Ju 52 sekä Douglas DC-3 ja matkustajien määrät alkoivat nousta useampaan kymmeneen, mutta matka-ajat olivat vielä pitkiä. Esimerkiksi lento Yhdysvaltojen poikki rannikolta toiselle kesti vuorokauden sisältäen useita tankkauksia.

Ensimmäinen pidemmän matkan matkustajakone oli Focke-Wuld Fw200 Condor, jolla lennettiin välilaskuton lento Berliinistä New Yorkiin 1938. Tuo lento kesti 25 tuntia. Näiden jälkeen olikin sota jälleen välissä ja uusi askel eteenpäin.

Toinen maailmansota toi tullessaan suihkumoottorit ja sodan jälkeen tapahtui matkustajalentoliikenteen läpimurto. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (International Civil Aviation Organization ICAO) perustettiin vuonna 1957.

1950-luvun voittajakoneet olivat Boeing 707, Douglas DC-8, Sud Aviation SE 210 Caravelle. 1957 liikenteessä oli jo 2790 lentokonetta. 1960-luvulla aloitti Boeing 747 jumbojetti ja McDonnel Douglasin DC-9. Nykyisin monelle tuttu Airbus lensi jo 1960-luvulla Airbus A300 koneella, mutta vasta 80-luvun koneet toivat sen kärkikolmikkoon Boeingin ja Douglasin rinnalle. Näiden rinnalla Itä-Euroopassa hallitsivat Iljusin, Antonov ja Tupolev koneet.

Suomen lentoliikenne

Finavian tilastojen mukaan Suomen lentoliikenteen kokonaismatkustajamäärä on kasvanut viime vuosina. Suomen lentokentillä oli vuonna 2017 yhteensä 22,7 miljoonaa matkustajaa. Vuonna 2016 matkustajia oli noin 20,8 miljoonaa, joten matkustajamäärä on kasvanut noin 9,2 %. Vuonna 2015 matkustajia oli kaikkiaan 20,1 miljoonaa.

Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärissä on nähtävissä myös selkeää kasvua viime vuosina. Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajia oli vuonna 2017 18,9 miljoonaa. Kasvua edellisvuoteen tapahtui 9,9 % matkustajamäärän ollessa vuonna 2016 17,2 miljoonaa. Vuonna 2017 Helsinki-Vantaan matkustajista 3,1 miljoonaa oli vaihtomatkustajia ja vuonna 2016 2,7 miljoonaa.

Suomi (2018)  Matkustajaa Muutos (2017)
Helsinki-Vantaa (HEL) 20 848 737 +10.4 %
Oulu (OUL) 1 096 917 +18.8 %
Rovaniemi (RVN) 644 144 +11.2 %

Lentoliikenteen matkustajamäärät maailmalla

Vuonna 2017 maailmassa kuljetettiin noin 4,1 miljardia lentomatkustajaa. Kasvuvauhti on jatkunut kiivaana myös vuoden 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. EU- alueen kasvuvauhti 2018 oli +6,1%, kun se vuonna 2017 oli ennätyksellinen 8,5%.

Lontoo (LHR), Yhdistynyt kuningaskunta, matkustajia 2018: 80 126 856

Atlanta (ATL), Georgia, USA, matkustajia 2017: 103 902 992   

Vuonna 2013 vuosittain lentomatkustajien määrä ylitti jo 3 miljardia ja päivittäin lentokoneissa matkustaa yli 8 miljoonaa ihmistä. Lentoliikenteen osuus ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemistä arvioidaan olevan noin 3,5 5%. Lentokoneiden polttoaineenkulutus on matkustajaa kohden on laskenut koneiden kehittyessä ja koneiden täyttöasteet nousseet. Päästöt ovat kuitenkin kasvaneet, koska matkustajamäärän kasvu on ollut nopeampaa kuin lentokoneiden taloudellisuuden kehitys.

Helikopteri

Kerrotaan että helikopterin periaatteen keksi Leonardo da Vinci jo 1400-luvulla, mutta da Vinci ei saanut konettaan toimivaksi asti. Ensimmäinen käyttökelpoinen helikopteri on saksalaisen Henrich Focken käsialaa vuodelta 1936. Focke-Wulf Fw 61 oli aivan toimiva kone ja sillä pystyi lentämään yli 230 kilometrin matkan jopa yli 3200 metrin korkeudessa. Toisessa maailmansodassa helikoptereiden käyttö oli minimaalista ja sodan jälkeen niitä alettiin käyttää haastavissa pelastustehtävissä. Korean sodan aikaan 50-luvulla helikoptereita käytettiin haavoittuneiden evakuointiin ja huoltotehtävissä. Vietnamin sodassa USA:n maavoivat käyttivät helikoptereita laajasti ja tämä sota veikin helikoptereita vauhdilla eteenpäin.

Esimerkiksi Bell 204/205 mallia rakennettiin yli 13 000 kappaletta. Venäläisen Mihail Milin suunnittelema Mill Mi-6 taasen kahdella 5500 hevosvoiman turboshaft-moottorilla ja 12 tonnin kantokyvyllä ei helikopterit uuteen luokkaan, jonka seurauksena vuonna 1977 kehitetty Mi-26 pysty jo 22 tonnin lastiin.

Ensimmäinen helikopterilento Suomessa tapahtui Turun lentoasemalla järjestetyssä lentonäytöksessä vuonna 1949, jossa lensi Ruotsiin rekisteröity helikopteri. Suomen ensimmäinen helikopteri oli vuonna 1953 rekisteröity Imatran Voiman ja Ilmavoimien yhteinen, 1970-luvulle saakka käytössä ollut Bell 47 (OH-HIA), joka on esillä Suomen Ilmailumuseossa Vantaalla.