Isot koneet: Jäänmurtaja Voima

Voima on suomalainen jäänmurtaja, joka valmistuessaan oli ensimmäinen kahdella keulapotkurilla varustettu jäänmurtaja Itämerellä ja koko maailmassa[1]. Voiman suuri koneteho ja hyvä ohjailtavuus (laiva kääntyy paikallaan ja voi liikkua sivuttain) herättivät kiinnostusta naapurimaissakin. Rakentajatelakalleen murtaja oli hyvä näyte telakan työ- ja suunnittelutaidoista. Wärtsilä rakensikin Voimalle kolme sisaralusta Neuvostoliittoon (Kapitan Belousov 1954, Kapitan Voronin 1955 ja Kapitan Melehov 1956) ja yhden Ruotsiin (Oden 1957).

KoneistoVuonna 1954Vuonna 1979
Valmistaja, tyyppiAtlas-Diesel K 58 M, TukholmaWärtsilä 16V22, Vaasa
Lukumäärä66
Akseliteho7 723 kW10 200 kW
Sylinterien lukumäärä816
Sylinterien halkaisija340 mm220 mm
Iskun pituus570 mm240 mm

Helmikuussa 2008 Merenkulkulaitos ilmoitti haluavansa korvata Voiman arktisille vesille soveltuvalla monitoimialuksella. Uuden laivan, joka maksaisi vähintään sata miljoonaa euroa, olisi kyettävä toimimaan myös pohjoisilla vesillä, jonne ilmastonmuutoksen ounasteltiin siirtävän murtajamarkkinoita.

Valmistunut1954/1979
RakennustelakkaWärtsilä Helsingin telakka
Jääluokka1A Super
Pituus83,5 m
Leveys19,4 m
Syväys7 m
Uppouma5 209 t
Bruttovetoisuus4 159 t
Nettovetoisuus1 248 t
PääkoneistoWärtsilä 16V-22
Akseliteho10,2 MW
Nopeus16 solmua
Paaluveto113 t
Call SignOHLW

Arctian jäänmurtajalaivaston vanhin alus Voima on ollut käytössä jo yli puoli vuosisataa. Vuosikymmenien kuluessa jykevärunkoinen Voima on osoittanut luotettavuutensa Itämerellä ja se on toiminut esikuvana monille myöhemmin rakennetuille nelipotkurisille jäänmurtajille.

Vuonna 1954 käyttöön otettu Voima oli ensimmäinen Suomen jäänmurtajien sotien jälkeisessä uudistusohjelmassa. Alus oli valmistuessaan maailmanluokan erikoisuus. Ensimmäistä kertaa murtajan keulaan oli asennettu kaksi eri suuntiin pyörivää keulapotkuria.

Voima suunniteltiin avomerikäyttöön ja niin leveäksi, että sen tekemässä uomassa voisivat liikkua 10 000 tonnin (dwt) kuivalastilaivat ja 16 000 tonnin säiliölaivat. Voiman suuri koneteho ja hyvä ohjailtavuus (laiva kääntyy paikallaan ja voi liikkua sivuttain) herättivät runsaasti kiinnostusta maailmalla. Hietalahden telakalle aikansa erikoisuus oli näyte erinomaisesta työ- ja suunnittelutaidosta. Wärtsilä rakensikin Voimalle kolme sisaralusta Neuvostoliittoon (Kapitan Belousov 1954, Kapitan Voronin 1955 ja Kapitan Melehov 1956) ja yhden Ruotsiin (Oden 1957).

Voima peruskorjattiin vuosina 1978–79. Koneisto uusittiin ja sisätilat korjattiin ajanmukaisiksi. Kansirakennelmat rakennettiin kokonaan uudelleen, ja uudistettu alus muistuttaa hiukan Urhoa ja Sisua. Peruskorjauksessa Voima sai uusia jäävahvistelevyjä kylkiinsä sekä uudet pääkoneet, sähkölaitteet, asuintilat ja komentosillan. Myös potkurimoottorit uudistettiin.

Voiman viisivuotistelakoinnin yhteydessä kesällä 2016 alukseen tehtiin kymmenen vuoden elinkaaren pidennys. Voima sai mm. 250 tonnia uutta pohjapeltiä ja uudet komentosillan navigointilaitteet.

Kuivatelakoinnin yhteydessä keskeisiä vanhoja osia yli puoli vuosisataa palvelleesta Voimasta poistettiin kokonaan alukselta. Tällaisia osia olivat esimerkiksi komentosillan konekäskynvälittimet, joilla ohjaillaan potkureita.

Arctia halusi varmistaa, että vanhat konekäskynvälittimet edustavat myös käytöstä poiston jälkeen suomalaista jäänmurto-osaamista, ja lahjoitti siksi kaksi niistä merenkulkualan museoille. Yksi konekäskynvälitin luovutettiin kesäkuussa 2016 Museovirastolle Suomen merimuseon kokoelmiin, toinen Forum Marinum -säätiölle Turussa sijaitsevan Merikeskuksen käyttöön.

Arctia jatkaa 130 vuotta jatkunutta jäänmurtoperinnettä yhdellä maailman voimakkaimmista jäänmurtajalaivastosta, johon kuuluu viisi perinteistä murtajaa: Voima, Urho, Sisu, Otso ja Kontio.

Arctian murtajat säilyttävät jäänmurtokykynsä kaikissa Itämeren jääolosuhteissa. Alukset on myös varustettu hinaushaarukalla hinausvinttureineen.

Lähde: https://www.arctia.fi/yritys/kalusto/ib-voima.html

Suomen vanhin jään­murtaja lähti tosi­toimiin 2021 – Voima on puskenut uomaa auki jo 66 vuotta

Voimalla on pitkä ja värikäs historia osana suomalaista jäänmurtajalaivastoa. Tänään se suuntaa jälleen pitämään väyliä avoinna. Voima otettiin käyttöön sotien jälkeen vuonna 1954, ja se herätti huomiota ympäri maailman. Vuosikymmenten mittaan alus vakiinnutti paikkansa Itämeren talvisissa olosuhteissa. ISTV:n suorassa lähetyksessä kuultiin, millainen alus Suomen vanhin ja ketteräksi kuvailtu jäänsärkijä on.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007756293.html

Jäänmurtajien tarina

Kovina talvina Suomen kaikki satamat voivat jäätyä. Laivat kohtaavat vuoroin paksua kiintojäätä, metrien paksuisia ahtojäävalleja ja satamien sitkeää jääpuuroa. Tavaravirrat kulkevat vain, jos jää murretaan rahtilaivojen reiteiltä. Suomi on syystäkin jäänmurtamisen suurvalta: jopa 70 prosenttia maailman jäänmurtajista on rakennettu Suomessa. Karibian jättiristeilijän kiinnittyminen satamaan alle metrin tarkkuudella 360 astetta kääntyvien ruoripotkuriensa ansiosta on tulosta jäänmurtajien tuotekehittelystä, jolla on Suomessa pitkä historia.

Vuonna 1954 Helsingin telakalta (nyk. Arctech) valmistui maailman ensimmäinen jäänmurtaja, jossa oli neljä potkuria: kaksi keulassa ja kaksi perässä. Kahden keulapotkurin avulla keulavantaaseen saatiin entistä tehokkaampi huuhtelu, jolloin jäämassojen ja sohjon aiheuttama kitka pieneni. Voimaa eivät pysäyttäneet suuretkaan ahtojäävallit. Keulapotkurien vesivirta työnsi jäälaatat tehokkaasti kiintojään alle ja murtajan tekemä uoma jäi hyvin puhtaaksi. Kun saman puolen potkurit pantiin työntämään vastakkain, alkoi laiva liikkua sivuttain. ”Jättiläisjäänsärkijä” Voiman neljä sisaralusta myytiin Neuvostoliittoon ja Ruotsiin. Voimasta alkoi kehitys, joka teki Suomesta maailman johtavan jäänmurtajien valmistajan.

Parhaimpina vuosina alustoimitukset nousivat jopa kymmeneen prosenttiin Suomen kokonaisviennistä. Wärtsilä, Rauma-Repola ja Valmet kasvoivat kansainvälisiksi suuryrityksiksi. Yhdysvaltain markkinoille suomalaiset jäänmurtajat eivät ole päässeet, koska ne luokitellaan sota-aluksiksi, joiden rakentaminen on sallittu vain amerikkalaistelakoille.

Ympäristön puolesta: maailman ensimmäinen vinojäänmurtaja ja maakaasumurtaja

Maailman ensimmäinen nestemäisellä kaasulla toimiva Helsingin telakalla rakennettu jäänmurtaja Polaris. Kuva: Arctia Shipping

Öljytankkereiden koon kasvu on asettanut uusia vaatimuksia jäänmurtajille, jotka joutuvat avustamaan huomattavasti itseään suurempia aluksia. Tavallinen jäänmurtaja ei enää pysty tekemään tankkereille tarpeeksi leveää väylää.

Masa Yards Arctic Research Centre (nyk. Aker Arctic) suunnitteli jo 1990-luvulla vinojäänmurtajan. Kun murtajan tarvitsee tehdä leveämpää väylää, se murtaa jäätä kylki edellään.

Kylki edellä murtavaa alusta voidaan käyttää tehokkaasti myös öljyntorjunnassa: toinen kylki murtaa jäätä ja toinen kylki toimii ikään kuin öljypuomina ja kerää öljyä puhdistusluukkuun, missä öljy erotellaan vedestä harjojen avulla.

Vuonna 2014 Venäjälle toimitettu Baltika on maailman ensimmäinen vinottain jäätä murtava alus. Vinojäänmurtajan keulassa on yksi ja perässä kaksi epäsymmetrisesti sijoitettua ruoripotkurilaitetta, joiden ansiosta alus liikkuu sulavasti keula, perä tai kylki edellä niin jäässä kuin avovedessä. Öljyn keräys onnistuu jopa kahden metrin aallokossa.

Helsingin telakalta valmistui keväällä 2016 maailman ensimmäinen murtaja, joka voi käyttää polttoaineenaan sekä dieseliä että nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä. LNG:n käyttö pienentää merkittävästi aluksen hiilidioksidipäästöjä ja polttoainekustannuksia. Polaris on maailman ympäristöystävällisin jäänmurtaja. Jäänmurtaja on suunniteltu erityisesti Itämeren vaativaan jäänmurtoon ja alus on varustettu öljyntorjuntakalustolla.

Suomalaisten jäänmurtajien ostajilla ja rakentajilla on ollut roppakaupalla halua riskinottoon. Moni keksinnöistä onkin havaittu toimivaksi myös jääkenttien ulkopuolella.

Kirjoittaja Ari Turunen on kirjoittanut yhdessä Petja Partasen kanssa kirjan Raakaa voimaa. Suomalaisen jäänmurtamisen tarina. Into, 2013. > lähde: https://voima.fi/artikkeli/2020/voima-aloitti-kehityksen-joka-teki-suomesta-jaanmurtamisen-suurvallan/?cn-reloaded=1

Lue lisää jäänmurtamisen geopolitiikasta Suomen Le Monde diplomatiquen jutusta ”Jäänmurtajat tekevät väylää napa-alueiden suurvaltapolitiikalle, kun ilmastonmuutos avaa uusia laivaväyliä Pohjoisella jäämerellä”.

Mielenkiintoista luettavaa

Koska viimeksi tsekkasit erilaisia suomalaisten liikkeiden tarjouksia, niitä voit käväistä lukemassa alennuskooditsuomi.fi sivustolta, tai jos haluat lueskella suoratoistosta, käy tsekkaamassa viihdecorner.com sivusto ja jos Itämeren matkailu kiinnostaa, niin siihen liittyviä uutisia löytyy ihan Itämerensatamat sivustolta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.